lauantaina, lokakuuta 25, 2014

Kissakaveri

Uusi kissakaveri rantautui tänä aamuna meidän sohvalle vahtia pitämään. Vanhempi kissakaveri ei jaksanut uudesta kiinnostua. Taisi olla väsynyt aiemmasta kaavojen piirtämisestä ja leikkuusta. 

Kissatyyny on siis se Oulun kässämessuilta Kanavatyökeskuksen standilta ostettu paketti. Paketissa oli muuten mukana taustakangas valmiiksi ommellulla vetoketjulla. Jotenkin kuvittelin että äkkiäkös tämmösen pistelee. Ekan tunnin aikana tajusin ettei juttu todellakaan ole niin. Tyynyn tekemiseen meni reilu viikko, kun joka päivä pisteli menemään ainakin tunnin. Useimpina päivänä enemmänkin.

Hitaudesta huolimatta tätä oli kiva tehdä. Lanka on harmikseni täyttä akryyliä ja se vähän nuhjaantuu jo ompeluvaiheessa. Jospa se nyt kuitenkin jonniinmoisessa kuosissa pysyisi. 

torstaina, lokakuuta 23, 2014

Aavoilla tuulee

Ja Oulussakin liki aina. Tänäänkin sellainen viima että pakkasasteet monistuivat liki tuplaten tuulen voimasta.

Siksi lienee hyvä että kauan tahkottu Aava on valmis.

Aava-Naava
Malli: Veera Välimäen Huivileikki-kirjasta Aava
Lanka: Ilon Kainuunharmasta, oliko niitä nyt 4 vai 5 vyyhteä
Puikot: 4 milliset (saattoi kyllä olla 4,5 millisetkin…)
Fiilis: nyt lämmitellään!

Aava-mallissa oli joku joka iski aikalailla sata ampeeria. Kehruuvierailulla tyhjensin Ilossa kainuuharmashyllyn ja sitten eikun neulomaan. Ensimmäinen puoli metriä meni aika helposti mutta sitten alkoi tökkiä. Mallihan on tosi helpo, reunoissa ainaoikeaa ja muualla helmineuletta. Niitä silmukoita sitten vaan piisaa silmän kantamattomiin, vähän niinkuin aavaa yleensäkin. Mulla tälläiset, joidenkin ylistämät, aivottomat eivät vaan toimi. Neuleessa pitää olla jotain tai muuten se tuntuu aika äkkiä tylsältä. 

Kainuunharmasta on taas pakko hehkuttaa. Se on kaikin puolin niin ihanaa. Käyttämäni lanka on kolmisäikeistä ja ilmavaa. Se ei ole tasaisen harmaata vaan siinä on värivaihtelua jos jonniinmoista. Lisäksi se on pehmoista ja lämpöistä, siis kaikki villan parhaat puolet!

Napit ovat keraamiset tähdet/kukat. Olen ostanut ne vuosia sitten teatterilla olleesta kässäaiheisesta tilaisuudesta. En kyllä ole ihan varma että meneekö nämä helposti rikki. Pitää vähän kuulostella ja vaihtaa vaikka puisiin nappeihin jos ongelmia tulee. 

Loppumetreillä lanka muuten loppui kesken. Ostin kässämessuilta paikkavyyhdin (sen ainoan mesuilta ostamani lankavyyhdin muuten) ja kotona totesin että olin vahingossa ottanut kaksisäikeistä. Vähän harmitti, koska olihan se vähän ohkaisempaa ja ero näkyi selvästi. Uuttakaan en sitten jaksanut lähteä hakemaan vaan pistin sekaan toisen säikeen Dropsin alpakkaa ja mennä posotin. Värin puolesta eroa ei kyllä huomaa, pikkasen paksumpi se on, mutta sepä menoa haittaa ei. 

Aava retale on oikein kiva päällä. Lämmittää mukavasti ja veikkaan että tämän kanssa on aika kiva kaivautua sohvan nurkkaan ja lekotella takkatulen loimussa. Kissa syliin ja jotkut kutimet käteen. Pöydälle sohvan viereen iso kuppi teetä. Huoh, olispa jo viikonloppu!

Aavastahan muuten tulee aina mieleen tämä laulu: 


tiistaina, lokakuuta 21, 2014

Matkailu avartaa

Kun ihminen kerran saa pari päivää vapaata niin se karauttaa Keski-Suomeen. Siinä ei paljoa edes irtipyristelevät autonrekaat vauhtia hidastele.

Ensimmäisenä Jyväskylään päästyään ihminen tietty kurvaa Titityyhyn Tiinaa ja Siinaa moikkaamaan. Ja saattaapa siinä vapauden huumassaan ostaa muutaman vyyhdin lankaa. Samalla tuumii, että on siellä tyttöillä aika mellevät olot kun saavat vaan kölliä lankameren keskellä. Sitä ne lankakauppiaat varmaan tekevät kun asiakkaat eivät ole näkemässä? 

Kun Titityystä on selvitty ulos, vähän tympääntyneen puhelinsoiton, "missä sää viivyt", saattelemana, ihmisen on päästävä TaitoShoppiin, koska sen ikkunassa komeilee Roosanauha-sukkalankaa ohjevihkojen kera. Tällä kertaa mukaan ei tartu lankaa, mutta ohjevihko ja ihanat ranteenlämmittimet kylläkin. 

Loppupeleissä ihminen vielä lähtee äitilleen sukkalankakonsulentiksi paikalliseen, jonka lankavalikoima suorastaan hämmästyttää. Että tuppukylillä koko Dropsin valikoima! Vähän olisi kyllä houkuttanut ostaa yhtä jos toista. Parit lapaslangat nyt vaikka aluksi. 

Nyt ihminen on palannut takaisin kotiin. Maha on täynnä kirjolohta ja herkkutatti-suppilovahverokermasoosia. Ei kait auta muuta kuin lojahtaa sohvannurkkaan takkatuleen ääreen ja tahkota Aavasta puuttuvat kierrokset. 

sunnuntaina, lokakuuta 12, 2014

Yksi risti kaksi

ei ihan pennit miljoonaksi mutta raksia ruksin päälle.

Kävin eilen Oulun kässämessuilla, kuten aika moni muukin tungoksesta päätellen. Kaikenlaista kivaa kyllä oli tarjolla, mekkomyyjiä oli ehkä jo vähän turhankin paljon.  

Lankaa ei tällä kertaa tarttunut mukaan kuin yksi vyyhti ja sekin täysin tarpeeseen, koska näytti uhkaavasti siltä että Aavasta loppuu lanka kesken. 

Mukaan tarttui puinen koottava nukkekotikokoa oleva tuoli sekä puinen tähtikoriste ikkunaan roikkumaan. Samoin mukaan lähti pari metriä sinapinsävyistä pellavakangasta. 

Se mikä itsenikin yllätti oli se että ostin kanavatyön! Myyjänä oli mitä puheliain hauska herrasmies, joka varmasti saisi puhuttua vaikka kenen tahansa pyörryksiin. Nyt täällä sitten pistellään lankaa poikki ja pinoon. Silmät jo vilkkuvat, ja pieni lintukaveri odottaa siipiään. 

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2014

Harmauden huippu

Harmaa täti harmaissa vaatteissa neuloo harmaata neuletta harmaa kissa sylissään. Se kait on eräänlainen harmauden huipentuma?

Harmaassa päässä kuitenkin mietitään värikkäitä joulukoristeita ja hellitellään ajatusta kirjontatyön aloittamisesta. Eikä pienen bambin kuvalla koristeltu ponchokaan hullumpi ajatus olisi. Kaikkea sitä päässä liikkuukin.

Olkapäätä tosin särkee siihen malliin että vähän ajatus harhailee. 

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2014

Muista syödä vihannekset

Pitäsihän niitä vihanneksia muistaa syödä, joskus niitä on kivempi neuloa. Asetellaanpa helmat hyvin ja poseerataan:

Munakoiso-paprika

Malli: Harmaa ja liila, Veera Välimäen Huivileikki-kirjasta
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen, sävyissä paprika ja munakoiso, vyyhti kumpaakin
Puikot: 4 mm
Fiilis: voi näitä värejä

En tiedä mikä tässä mallissa niin kiehtoi. Jotenkin se vaan huuti niin kovaa kirjan sivuilta että pistin puikot heilumaan. Toki heilumista edelsi ankara värien pohtiminen. Ensin meinasin ottaa Munakoison pariksi Väinämöistä sävyssä Hopea, mutta jotenkin sitten ei kuitenkaan iskenyt tulta. Paprika näytti myös aika kivalta Hämyn ja sellaisen ruskeankin kanssa. Mahdollisuudet on monet. Lopullinen päätös oli sitten kuitenkin tämä kasvislinja. 

Eka osuus alkoi aika tehokkaasti puuduttaa, siinä kun vaan posotellaan ainaoikeaa ja välillä lisätään silmukkaa reunaan. Toisessa osassa sitten alkoikin tapahtua lyhennettyjen kierrosten muodossa. Siinä suurin vaikeus oli muistaa lisäys joka 4. kierros. Voipi olla ettei ihan joka kohdassa tämä tullut huomioitua. Noh, silmukka sinne tai tänne, sillä nyt suurempaa väliä ole.

Pingotuksessa huivi kyllä kasvoi vähän tarpeettomankin paljon, vaikken sitä mitenkään venytellyt, kunhan asettelin märkänä kuosiinsa. Noo, sekään ei taida häiritä, kieputetaan sitten enemmän kaulan ympärille!


tiistaina, syyskuuta 23, 2014

Huivileikkiä

Täällä kotistudiossa on leikitty oikein urakalla huivien kanssa. Perjantaina matka kotia sujui varmaan ennätysvauhtia, koska oli niin kiire neulomaan. Noin vuorokaudessa tuli valmista.

Liehuke
Malli: Kerttu-huivi, Veera Välimäen Huivileikki-kirjasta
Lanka: Cascade 150, turkoosi ja ruskea, yhteensä 100 g
Puikot: 4 mm
Fiilis: kunpa se ei nyt hukkaisi sitä

Olin niin iloinen kun muistin laatikon pohjalla majailevat Cascaden 150 langat. Lanka on saman firman Heritagen kanssa samanlainen mutta pikkuisen paksumpi. Tuntu on puuvillamainen, joten se on mitä parhainen lasten huiveihin, eipähän valiteta että kutittaa.

Malli oli hauska ja joutuisa neulottava. Ensin tehdään kolmio yhdellä värillä, sitten toisella. Seuraavaksi vuorossa vinoneliö ja sitten taas iso kolmio. Neulottiin vaikka mihin suuntaan, raitaa ja yksiväristä vuorotellen.

Tiheys oli taas kerran mitä sattuu ja kun näytti siltä että huivi jää vähän kittanaksi, sävelsin lisää kolmioita. Nyt huivi on kuvioinnin puolesta symmetrinen. Sitten pingotuksessa aika raskaalla kädellä venytin lisää pituutta ja lanka oli hyvin yhteistyöhaluinen. Nyt huivilla on pituutta sellaiset 150 cm, joten hyvin pärjätään. Kunhan poikalapsi ei unohda sitä jonnekin.